Kai Kaasalainen: Johtamisen tasapaino syntyy pysyvyydestä ja muutoksesta

10.6.2020 11:01
Ajankohtaista/Yhteiskunta
Tasapainolaudan molemmissa päissä saman kokoiset metallinhohtoiset pallot.

Pandemia ja sen aiheuttama poikkeustila…

…eivät ole vaikuttaneet strategiaamme. Teemme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa töitä parantaaksemme suomalaisten terveyttä. Strategian ytimessä on perustehtävämme lääkkeiden jakelijana.

Korona oli toki yllätys, jonka mittakaavaan ei lääkejakeluketju ollut varautunut. Maaliskuussa kysyntä räjähti käsiin. Päivittäiset tilausmäärät olivat jopa yli 50 prosenttia suurempia kuin normaalisti, ja toimimme kapasiteettimme maksimilla useita päiviä. Teimme jatkuvasti priorisointeja viranomaisten kanssa ja heidän ohjeidensa mukaisesti, sillä alan toimintaa ei ylipäätään ollut mitoitettu niin suuriin piikkeihin.

Työhuoneessani on fläppitaulu, johon olen jo vuosia sitten piirtänyt oman johtamiseni kulmakivet: yhteinen ja jaettu käsitys tavoitteista, etenemisen tavoista ja tarvittavista resursseista. Kun nämä asiat yhdistyvät ja toimivat, edes globaalit kriisit eivät murenna tekemistä. Malli pätee niin liiketoimintastrategiaan kuin yksittäisiin projekteihinkin – myös koronaan.

Arkeamme muutti…

…etätyö. Etätyökulttuuri on ollut meillä vahva jo pitkään, mutta ei kuitenkaan ihan tässä mittakaavassa. Alussa minua toki toimitusjohtajana jossain määrin huoletti, miten saamme asiat sujumaan: miten ihmiset jaksavat, hidastuuko tekemisemme – ja osaammeko kommunikoida niin, että yhteinen suunta pitää.

Jo ensimmäisen viikon jälkeen olin iloisesti yllättynyt. Huoleni osoittautuivat turhiksi! Sisäisissä kanavissa tehtiin tiukasti töitä, mutta löydettiin myös aivan uusia tapoja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Tamrolaiset ideoivat nopeasti aamukahvitilaisuuksia – pidimme toisiimme yhteyttä tarmolla ja sydämellä.

En ole tähän mennessä tunnistanut yhtäkään asiaa, mikä olisi jäänyt tekemättä sen takia, että olemme olleet etätöissä.

Olen tehnyt useita asiantuntija- ja johtotason rekrytointeja etäyhteyksin, tapaamatta kandidaatteja kertaakaan kasvokkain.  

Maailmanlaajuisesti muutokset…

…ovat nostaneet kuluneen kevään aikana pintaan huolen lääkkeiden saatavuudesta. Me Suomessa olemme riippuvaisia kansainvälisen lääketeollisuuden toimituskyvystä, joka puolestaan on riippuvainen muun muassa kiinalaisesta ja intialaisesta raaka-ainevalmistuksesta ja toimitusketjuista. Suomalainen lääkehuolto on kuitenkin osoittanut toimivansa kriisitilanteessa tiiviissä yhteistyössä tehokkaasti ja mallikkaasti, vaikka kansainvälinen toimitusketju ei ole meidän kontrolloitavissamme.

Koronakriisin aikana pintaan on noussut myös ilmiö nimeltä itsekkyys. Olemme todistaneet, miten esimerkiksi lääkevalmistuksessa eräät valtiot ajattelevat omia kansalaisiaan, ja lääkkeiden vapaaseen kulkemiseen valtioiden välillä on tullut häiriöitä. Ilmiö on vaarallinen. Onneksi siihen on jo nyt EU-tasolla puututtu.

Toimialalla olemme yhdessä pohtineet, miten voimme vaikuttaa EU-tason lainsäädäntöön ja EU:n houkuttelevuuteen valmistavan teollisuuden sijoituspaikkana. Olisiko raaka-aineiden valmistusta mahdollista siirtää Eurooppaan, sillä on hyvin mahdollista, että näemme koetun kaltaisia kysyntäpiikkejä myös tulevaisuudessa? Tie on pitkä, mutta haluan katsoa positiivisesti tulevaisuuteen: ratkaisuja on mahdollista löytää, jos poliittinen tahto on riittävä.

Koronakevään aikana mielessäni on vahvistunut…

…ajatus siitä, että kaiken keskiössä ovat aikaansaavat ihmiset. Kaikessa toiminnassa on keskeistä, että tätä tärkeää, suomalaisten terveyteen liittyvää ja merkittävää työtä tekevät ihmiset, jotka ovat siinä taidokkaita ja haluavat rohkeasti ylittää vastaantulevia esteitä. Poikkeukselliset tilanteet vaativat poikkeuksellista joustavuutta ja venymistä. Vahvistamme kulttuuria, jossa henkilö ei ole sidottu tiettyyn toimenkuvaan tai organisaationhaaraan, vaan voi tuoda erityisosaamisensa ja kyvykkyytensä sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Tuemme yhä vahvemmin innovaatioiden syntymistä ja kokeilukulttuuria, jossa olennaista on ennakkoluuloton yhteistyö, asiakasymmärrys ja kyky ennakoida ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Olemme kehittäneet viime vuosina kykyämme ymmärtää, minne asiakkaidemme toiminta on kehittymässä ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oleellista on ymmärtää, miten omalta osaltamme kykenemme parhaiten tuottamaan arvoa asiakkaillemme ja yhteiskunnalle sekä terveyttä kaikille kansalaisille. Yhdessä asiakkaidemme kanssa haluamme vaikuttaa kehityskulkuihin ja olla valmiita tulevaisuuteen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Erityisen antoisaa on ollut sparrailla yhdessä kumppaniyritystemme johtoryhmien kanssa käsityksiämme tulevaisuudesta.

Roolissamme lääkehuollon keskeisenä toimijana ja terveysalan palveluiden tarjoajana teemme merkityksellistä työtä. Mottomme "tarmolla ja sydämellä" kuvaa hyvin sitä intohimoa ja otetta, jolla työhömme suhtaudumme. Vaikutamme siihen, että suomalaiset saavat lisää terveyttä, hyvinvointia ja elinvoimaisia vuosia.  

Kuka?

Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen

Kai Kaasalainen

toimitusjohtaja, Tamro

Tehtäväni Tamrolla: Tamro Oyj:n toimitusjohtaja, mukana myös tytär- ja osakkuusyhtiöidemme hallituksissa.

Asun: Varsinaisesti Espoossa, mutta väliaikaisesti etätöissä Puulaveden rannalla Kangasniemellä.

Koulutukseltani olen: Aalto-yliopiston Executive MBA. Matkan varrella myös tutkinnot tietotekniikan ja kaupallisten aineiden parista.

Pääsen irti arjesta, kun: syvennyn harrastuksiini, joihin lukeutuvat muun muassa loppuvuodesta ilmestyvän johtajuuskirjan viimeistely, rakennuspuuhat, ja liikunta luonnossa.

Koskaan en luovu: elinikäisestä oppimisesta.

Motto: ”Jokaiselta voi oppia, kun kuuntelet nöyrästi ja avoimin mielin”