Ratkaisuja kotihoidon uudistamiseen etsitään laajalla rintamalla

Health & Future -podcastsarjan toisella tuotantokaudella on keskusteltu kotihoidon nykytilasta, haasteista ja siitä, millaisia ratkaisuja haasteisiin voisi löytyä. Kauden viimeisessä jaksossa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen palaa studioon keskustelemaan Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Kosken kanssa aiemmissa jaksoissa esiin nostetuista ratkaisuehdotuksista ja siitä, mitä Suomessa on kansallisesti jo meneillään näiden asioiden suhteen.

Hoitajapulan ratkaisu on monen tekijän summa

Kotihoidon työvoimapulaa ei pystytä ratkomaan yhtä asiaa korjaamalla, vaan samanaikaisesti pitää kehittää ja toteuttaa monia vaikuttavia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on erillinen työryhmä, joka selvittää keinoja koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimatarpeen ratkaisemiseksi.

Suurin osa ratkaisuehdotuksista liittyy työn veto- ja pitovoimaan. Ja siihen liittyen on nyt valmisteilla hyvän työn ohjelma, joka lähtisi vastaamaan juuri näihin kysymyksiin ihan johtamisen käytänteistä ja työyhteisöjen kehittämisestä lähtien, Satu Karppanen kertoo.

Karppasen mukaan myös lisäkoulutusta tarvitaan. Samoin työperäisen maahanmuuton hyödyntäminen ja helpottaminen sekä tutkintojen tunnustamisen yksinkertaistaminen ovat toimia, joita parhaillaan on jo menossa.

Hyviksi havaitut teknologiat on otettava laajempaan käyttöön

Suomessa ollaan hyviä pilotoimaan, mutta kokeilun jälkeen toiminta helposti hiipuu, vaikka tulokset olisivatkin olleet hyviä. Karppanen kertoo, että tähän liittyen on meneillään iso teknologiahanke, jossa alueellisesti kokeillaan ja otetaan käyttöön yksittäisiä teknologioita. Sen lisäksi THL suunnittelee kansallista koordinaatiomallia, jonka tarkoituksena on ohjata kokeiluissa hyväksi havaitut teknologiat helposti myös muiden organisaatioiden käyttöön. Malli valmistunee meneillään olevalla hallituskaudella, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tulevan hallituskauden aikana.

Teknologioiden lisäksi tarvitaan myös alueellisia alustaratkaisuja.

- Monilla asiakkailla on käytössä monenlaisia teknologisia ratkaisuja ja ne ovat vähän toisistaan irrallisia. Siihen tarvitaan alustaratkaisuja, jotka kokoavat teknologiat yhdeksi kokonaisuudeksi, Karppanen toteaa.

Hyvinvointialueuudistus on kirittänyt tiedolla johtamisen kehittämistä

Datan parempi hyödyntäminen nostetaan usein esiin yhtenä ratkaisuna, kun keskustellaan kotihoidon kehittämisestä. Karppanen kertoo, että tiedolla johtamisen mahdollisuuksia selvitetään sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään olevassa hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan, miten terveystietoa seuraamalla voidaan ennakoida mahdollisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tulevaa palveluntarvetta.

- Siinä samassa hankkeessa arvioidaan myös lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Tässä tietenkin tullaan aina siihen, kun ihmisten henkilötietoja käsitellään, että niitä sitten käsitellään oikealla tavalla, kuten lait ja asetukset edellyttävät, ja ihmisten yksityisyydensuoja toteutuu, Karppanen sanoo.

Vuoden 2023 alussa aloittavat uuden hyvinvointialueet ovat vauhdittaneet tiedolla johtamisen työvälineiden kehittämistä. Tietojärjestelmiin kertynyttä asiakastietoa halutaan tulevaisuudessa hyödyntää enemmän myös automatisaation avulla. Tämä vaatii paitsi teknistä kehitystä myös lainsäädännön viilaamista.

Kotona asuvien palvelut suunnitellaan entistä kokonaisvaltaisemmin

Nykyinen lainsäädäntö ohjaa kotihoidon muotoa ja muun muassa henkilöstöltä vaadittavaa koulutusta. Karppanen uskoo, että jatkossakin pääosa työntekijäkunnasta on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joiden osaamista asiakkaiden tilanteiden hoitaminen edellyttää. Tulevaisuudessa palveluja suunnitellessa otetaan kuitenkin huomioon entistä enemmän asiakkaan elämän kokonaisuus ja arvioidaan, mitä muita palveluja tarvitaan kotihoidon palveluiden lisäksi.

- Esimerkiksi kunnalla voi olla liikuntapalveluja, jotka soveltuisivat asiakkaalle. Tietenkin tätä tapahtuu jo nyt, mutta varmasti sen rooli vahvistuu, Karppanen arvioi.

Samoin on arvioitava, onko sellaisia teknologisia ratkaisuja, joilla asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata ja ottaa ne osaksi palvelukokonaisuutta jo suunnitteluvaiheessa.

Karppanen ei usko, että kotihoidon tavanomainen työskentelytapa muuttuu, sillä hoitoa on edelleen tarkoituksenmukaista toteuttaa pienemmissä alueellisissa tiimeissä. Hyvinvointialueet kuitenkin mahdollistavat suuremmat resurssit. Erityispalveluita tai erityisosaajia, kuten vaikkapa kuntoutukseen liittyviä työntekijöitä, voidaan hyödyntää jatkossa isommalla alueella.

Hyvinvointialueiden mukanaan tuomat mahdollisuudet hyödynnettävä

On väistämätön tosiasia, että asiakasmäärät kasvavat merkittävästi tulevina vuosikymmeninä ja rahoitusta tarvitaan lisää. Satu Karppanen ei näe, että tarvittavaa rahoitusta katettaisiin vain työn tuottavuutta lisäämällä. Iäkkäiden palveluihin joudutaan kohdentamaan enemmän rahoitusta. Hän kuitenkin korostaa, että tässä tilanteessa tulee tehdä myös kaikki muu, mikä on tehtävissä.

- Tämän vuoksi nyt monella rintamalla tehdään työtä mm. toimintakyvyn ylläpitämiseksi, teknologian kehittämiseksi, erilaisten palvelumuotojen pilotoimiseksi, hän luettelee.

Kotihoidon uudistamisessa on jo meneillään monenlaista, mutta mitkä ovat keskeisimmät asiat, joihin panostamalla onnistumme tulevaisuudessa. Karppanen summaa kolme asiaa: Otetaan kaikki hyöty irti, mitä hyvinvointialueista on saatavissa. Suunnitellaan iäkkäiden palveluiden kokonaisuudet heti mahdollisimman toimiviksi ja otetaan koko alueella käyttöön kunnissa aiemmin hyviksi havaitut käytänteet. Toinen seikka on kehittää henkilöstöön liittyviä asioita, mm. millaisilla resursseilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Kolmas asia on teknologian kehitystyö ja sen arvioiminen, missä kaikessa iäkkäiden kotiin annettavissa palveluissa siitä voidaan hyötyä.

Kuuntele myös muut Health and Future -podcastin jaksot, joissa pureudutaan kotihoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Podcastin hostina toimii Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski.