Ennakoivaa terveydenhuoltoa terveysdataa hyödyntämällä

Health & Future -podcastkauden bonusjaksossa pureudutaan terveystietoon ja sen hyödyntämiseen niin Suomessa kuin koko Euroopan tasolla. Jaksossa ovat vieraina Sitran projektijohtaja ja eurooppalaisessa TEHDAS-yhteistoimintahankkeessa koordinaattorina toimiva Markus Kalliola sekä Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen. 

Terveydestämme talletetaan paljon tietoa. Kerätty tieto voidaan jakaa hyvinvointitietoon ja terveystietoon. Hyvinvointitiedolla tarkoitetaan tietoa, jota keräämme itse itsestämme esimerkiksi älykelloilla tai -sormuksilla. 

– Sitten kun puhutaan kovasta terveystiedosta, niin se on sitä, mitä meistä kerätään silloin kun tulemme kipeiksi, Markus Kalliola kertoo.

Tällaista mitattua terveystietoa käytetään esimerkiksi sairauden diagnosointiin, ja tiedot talletetaan terveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Lakisäätelyssä terveystiedon hyödyntäminen jaetaan ensisijaiseen ja toissijaiseen käyttöön. Eri käyttötarkoituksia koskevat erilaiset säädökset.

– Ensisijaisessa käytössä tieto liittyy välittömään hoitoon, toissijaisessa esimerkiksi tutkimukseen ja muihin ei välittömään hoitoon liittyviin, mutta siitä huolimatta tärkeisiin asioihin, Kai Kaasalainen lisää. 

Suomessa terveydenhuollossa tietoa kerätään ja käytetään maailman mittakaavassa runsaasti. Henkilötunnukset ja terveystietorekisterit helpottavat arkea esimerkiksi e-reseptien muodossa. Kaasalainen sanoo, että siitä huolimatta terveystietoa voitaisiin hyödyntää kuitenkin huomattavasti enemmänkin.

– Yksi esimerkki on hoitojen vaikuttavuusarvio: tehdäänkö systemaattisesti analyysia, mitkä hoidot ovat tehokkaimpia vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan, hän toteaa.

EU:ssa pyritään yhtenäistämään terveysdataan liittyvää sääntelyä

Terveysdataa haluttaisiin päästä hyödyntämään nykyistä kattavammin myös kansainvälisesti. Tarvetta tälle on esimerkiksi tutkimuksessa. Jotta datan hyödyntäminen yli valtioiden rajojen on mahdollista, tarvitaan EU:n tasoista lainsäädäntöä ja yhtenäisiä käytänteitä.

Euroopan komissio teki uuden lakiesityksen terveysdatan käytöstä toukokuussa 2022, ja esitystä käsitellään tällä hetkellä EU:n neuvostossa ja parlamentissa. Kalliola arvioikin, että Euroopan käytänteitä yhdistävää sääntelyä terveysdatan käyttöön on tulossa lähivuosina. Maiden välinen yhteistyö sai Kalliolan mukaan uuden sykäyksen koronapandemian myötä.

Koronakriisi teki sen, että jäsenmaat ymmärsivät, että terveys ei ole rajojen sisällä tapahtuvaa asiaa. Me tarvitsemme yhteistyötä sekä tulevien pandemioiden ehkäisyssä että uusien hoitomuotojen kehittämisessä, Kalliola sanoo.

Esimerkiksi harvinaisissa sairauksissa yhden maan datamassa ei riitä siihen, että pystyttäisiin analysoimaan sairauden etenemistä. Toisaalta yhteistyötä tarvitaan myös tavanomaisemmissa tilanteissa, esimerkiksi kun loma- tai työmatkan aikana sairastunut haluaisi käyttää paikallisessa apteekissa kotimaassa myönnettyä reseptiä.

Data mullistaa terveydenhuollon tulevaisuudessa

Sairauksien ennakoinnissa on valtava potentiaali niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Ennakoinnin avulla voitaisiin estää tai ainakin lieventää sairastumisia ja toisaalta sillä voisi olla iso vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin ja resursointiin.

Kalliola kertoo, että kokeiluissa, joissa on hyödynnetty dataa sairauksien ennakoinnissa, on saatu hyviä tuloksia. Hän uskookin, että ennakointi sairaalatasolla on arkipäiväistymässä. Erityisesti tarttuvien tautien kohdalla ennakointi olisi hänestä paras työkalu.

– Kun potilaat havaitsisivat tulevansa kipeiksi jo muutamaa päivää ennen kuin he ovat taudin levittämisvaiheessa, he voisivat pysyä kotona ja epidemiat jäisivät laajenematta sillä tasolla kuin esimerkiksi koronan suhteen oli, Kalliola visioi.

Myös Kaasalainen näkee paljon mahdollisuuksia ennakoinnissa. Kuluttajakäytössä olevia sensoreita, kuten älypuhelinten sovelluksia ja älyrannekkeita voisi hyödyntää niin, että esimerkiksi lääkärin opastamana kerättäisiin erilaista tietoa, jota yhdistelemällä voitaisiin ennakoida kohonnutta riskiä sairastua vaikkapa perinnöllisiin sairauksiin.

Kaasalaisen mukaan lainsäädäntö aiheuttaa kuitenkin haasteita. Siinä tekoälyyn pohjautuvat, terveystietoa käsittelevät järjestelmät tulkitaan helposti ns. lääkinnällisiksi laitteiksi, joiden algoritmien ja toimintamallien tulee olla sertifioituja ja hyväksyttyjä.

Tekoäly oppii jatkuvasti eli johtopäätösten ketjut ja päättely muuttuvat ja elävät koko ajan. Tämän hetkinen regulaatio ei käytännössä katsoen mahdollista tällaista. Tekoälyä käyttävää teknologiaa tulisi sertifioifa koko ajan, mikä on mahdotonta, hän sanoo.

Kaasalainen toivookin, että päättäjät niin Suomessa kuin Euroopan tasolla miettisivät, miten uusia teknologioita mahdollistamalla voisimme saada terveyshyötyä kansalaisille ja yhteiskunnalle.

Sitrassa uskotaan, että tulevaisuudessa lääkärit myöntävät potilaille lääkkeiden lisäksi reseptejä myös sovelluksiin ja digitaalisiin innovaatioihin. Kokeiluja tähän liittyen on jo menossa, mm. MS-taudin ja syövän hoidon, kivunlievityksen ja painonhallinnan osalta. 

– Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä enemmän maailma on muuttunut. Myös sellaisilla tavoilla, mitä meidän on tällä hetkellä hyvin vaikea kuvitellakaan. Data tulee mullistamaan terveydenhuollon sellaisena kuin me se tänä päivänä ymmärretään, Kalliola summaa.