Kotihoidon kehittämistä jarruttavat tiukka budjetti ja työvoimapula

7.10.2022 9:32
Current/Society
Marina Erhola ja Jarmo Hahl hefupodi-podcastin vieraina

 

Health & Future -podcastsarjassa keskustellaan kotihoidon nykytilasta sekä tulevaisuuden kehitystarpeista. Kauden toisessa jaksossa Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola ja Medaffcon Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hahl pohtivat, riittävätkö resurssit kotihoidon tarpeen kasvaessa ja millä tavoin data ja tieto voidaan valjastaa toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Huom. Jakso on äänitetty, kun Marina Erhola oli jo valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoon, mutta hän oli vielä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtaja.

Väestö ikääntyy eri puolilla Suomea eri tahtiin. Osa alueista on kohdannut asiakasmäärän huomattavan nousun jo, toisille suurin potilasmäärän kasvu on vielä edessä. Samanaikainen työntekijäpula tekee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä väistämätöntä.

Marina Erholan mukaan työvoimapulan ratkomiseksi nopein keino on työvoimaperäinen maahanmuutto. Vaikka työvoiman kotoutumiseen voi liittyä haasteita, kotimaisen työvoiman koulutusmäärät hoitoalalle ovat tällä hetkellä liian pienet. Erhola arvioi, että koulutusputkessa ovat osaajat, joita tarvitaan eläkkeelle siirtyvien tilalle, mutta väestön ikääntymisen myötä tarvittava lisätyövoima on suuri haaste.

Valitettavasti poppakonsteja ei tässä tilanteessa ole. Meidän pitää ottaa laaja-alaisesti erilaisia keinoja käyttöön, lähtien hyvästä työnantajakuvasta, reilusta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta, riittävästä palkkauksesta, mahdollisista kannustinjärjestelmistä ja etuisuuksista, hyvästä ja lujasta yhteistoiminnasta, riittävästä työterveyshuollosta, Erhola luettelee.

Uusien työntekijöiden lisäksi alalla kaivataan uusia innovaatioita, jotka muuttavat palvelujärjestelmää. Tällaisia ovat Erholan mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tehty teknologioiden kehittäminen ja teknologian ottaminen osaksi hoitotyön arkea. Käytössä ovat muun muassa tekoälyalusta, kuvapuhelimet ja lääkerobotit.

Erhola näkee, että kotihoidon uudistaminen vaatii rohkeutta tehdä asioita toisin. Lisäksi Suomessa olisi tehtävää asiakaskokemuksen parantamisessa.

- Suomihan ei ole ihan paras maa tässä asiakkaan kokemuksen kunnioittamisessa. Kuitenkin me tiedetään, että jos asiakas tai potilas on tyytyväinen, niin hoito- ja hoivatulokset ovat yleensä parempia. Ja myös henkilöstö voi paremmin, Erhola sanoo. 

Rekistereitä ja dataa voisi hyödyntää aiempaa paremmin

Myös Medaffcon Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hahl näkee, että kotihoidolta vaaditaan nyt rohkeutta uudistumiseen. Mutta samalla vaaditaan rohkeutta seurata uudistusten tuloksia tarkasti ja avoimesti.

Resurssien rajallisuus ei ratkea vain sillä, että tehdään uudistuksia. Pitää tehdä uudistuksia, jotka vievät oikeaan suuntaan, Hahl toteaa.

Uudistusten vaikuttavuutta tulisi mitata tarkasti ja monipuolisesti. Myös olemassa olevaa tietoa tulisi Hahlin mukaan osata käyttää organisaatioita uudistettaessa.

Sekä Hahl että Erhola näkevät, että Suomessa on kattavat rekisterit ja dataa on hyvin saatavilla. Mutta usein käy niin, että sen käytöstä ei tehdä riittävän yksinkertaista, ja lopulta hyödyntäminen jää vähäiseksi.

- Mittaristoja lähdetään usein kehittämään liian vaikeaksi. Jotta päästään liikkeelle, pitää päättää tietty taso, mitä seurataan ja miten seuranta tapahtuu, Hahl toteaa.

Toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan resurssien lisäksi aikaa

Kotihoidon kehittämiseen on saatavilla rahaa ja kehittämishankkeita tehdään jatkuvasti. Erhola näkee ongelmaksi sen, että usein hallituskauden mittainen eli nelivuotinen hanke tai rahoitus on isojen haasteiden selättämiseksi lyhyt aika.

- Isojen muutosten käynnistysvaihe, sitten vakiinnuttamisvaihe, projektin alasajo ja sen jälkeen skaalausjärjestely vievät helposti kymmenen vuotta. Pitäisi päästä jatkuvuuteen siinä kehittämistyössä, Erhola sanoo.

Erhola kuitenkin muistuttaa, että suomalainen palvelujärjestelmä on uudistunut ja uudistuu koko ajan. Hyvinvointialueet tuovat tullessaan lisää mahdollisuuksia. Hänen mukaansa uudentyyppisiä ratkaisumalleja voitaisiin etsiä myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksilla.

- Tällä en tarkoita, että julkinen terveydenhuolto pitäisi yksityistää, vaan sitä, että julkinen ja yksityinen puoli olisivat pyöreän pöydän ympärillä miettimässä, mitä saataisiin aikaiseksi, jos yhdistettäisiin molempien parhaat kyvykkyydet. Sen tyyppistä ajattelua pitäisi ehkä olla vähän enemmän vielä, hän toteaa.

Kuuntele myös muut Health and Future -podcastin jaksot, joissa pureudutaan kotihoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen eri näkökulmista. Podcastin hostina toimii Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski.

Tässä podcast-jaksossa puhututtivat:

  • Suomesta puuttuu kymmeniä tuhansia sote-alan ammattilaisia.
  • Työvoiman lisäksi kotihoitoon kaivataan uusia innovaatioita, jotka muuttavat nykyistä palvelujärjestelmää.
  • Kotihoidon kehittymisen mittaamiseksi on asetettava tavoitteisiin sopivat mittarit.
  • Tiedolla johtaminen voi tuoda kotihoidon hoitotarvearviointiin uudenlaista tehokkuutta; jo olemassa olevaa rekisteritietoa ei hyödynnetä vielä tarpeeksi hyvin.
  • Kotihoidon kehittäminen kärsii lyhytjänteisyydestä. Kehittämiseen myönnettävä rahoitus on usein nelivuotista, vaikka kehittämishanke vaatisi aikaa usein kymmenen vuotta.