Sydänliitossa sydämen asialla

13.5.2019 0:08
Ajankohtaista/Terveys
Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax pitelee kädessä tölkkiä, jossa lukee: Auta sydäntä kuntoutumaan.

Moni tietää Sydänliiton ainakin nimeltä. Mutta tiesitkö, että järjestön toiminta näkyy muun muassa valtaosassa Suomen neuvoloista? Liitto on tehnyt sinnikkäästi työtä sydänterveyden puolesta jo yli 60 vuoden ajan.

Aina ei tule ajatelleeksi, mitä sydänterveyden edistämistyö käytännössä on ja miten se näkyy erilaisten ihmisten arjessa.

Sydänmerkki-aterioita tarjoillaan kymmenien kuntien julkisissa ruokailuissa, julkisia ulkokuntosaleja ja kuntopolkuja liikuntaneuvoineen löytyy ympäri maata.

Näissä kaikissa on osansa Suomen Sydänliitolla ja erityisesti paikallisten sydänyhdistysten aktiiveilla, joilla on paljon vaikutusvaltaa Suomessa.

Olemme mukana ihmisten koko elämässä aina raskausajasta ja neuvolasta saattohoitoon asti, kertoo pääsihteeri Tuija Brax.

Suomen Sydänliitto on maailman toiseksi vanhin sydänjärjestö. Sen perustivat nuoret kardiologit yli 60 vuotta sitten. Järjestön hallitus ja sydänpiirien päättäjät koostuvat edelleen sydänterveyden asiantuntijoista, kuten sisätautien ja kardiologian erikoislääkäreistä, professoreista sekä ravitsemus- ja liikuntatieteen ammattilaisista.

Sydänliitolla on yli 70 000 jäsentä. Näiden lisäksi yhteisöön kuuluu laaja tukijoiden ja ammattilaisten verkosto.

Liiton toiminnassa on mukana myös viestinnän asiantuntijoita. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan, jotta viesti saadaan perille tuloksellisesti.

Toiminnassa on kolme tukipilaria: sydänterveyden edistäminen, sairastuneiden tukeminen sekä ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen.

Mihin paukkuja?

Sydänliitossa on aika ajoin pohdittu, kumpi on tärkeämpää, sydänsairauksien ennaltaehkäisy vai sairastuneiden auttaminen ja tukeminen.

Onko tärkeintä huolehtia, että jokainen sydänyhdistys voi hyvin ja että sydänyhdistysten jumpparyhmien tuhannet jäsenet liikkuvat, asiantuntijaluennoille tulee paljon kuulijoita vai että järjestöllä on riittävästi uskottavuutta, jotta esimerkiksi THL, sosiaali- ja terveysministeriö ja eduskunta kuuntelevat järjestöä?

Viime aikoina liitossa on vallinnut yhteinen ymmärrys siitä, että kumpikin näkökulma on yhtä tärkeä, eikä asioita voi asettaa toisiaan vastaan.

– On selvää, ettei järjestön keulahahmolla ole natsoja mennä yksin esimerkiksi ministerin puheille, jos ei ole vahvaa liikettä taustalla. Ja myös toisinpäin: jos ei pidetä huolta siitä, että sydänystävälliset teot näkyvät kaikkien kuntien arjessa, niin silloin huutelemme tuuliin.

– Emme voi auttaa esimerkiksi lapsiperheitä riittävästi, jos emme ole sekä kattava kansalaisjärjestö että hyvä lobbaamaan ja saamaan viestimme läpi, Brax pohtii.

Hyvänä esimerkkinä toimii Neuvokas perhe -hanke.

Neuvokas perhe -koulutuksen ansiosta jatkossa kaikissa Suomen neuvoloissa hyödynnetään menetelmää, jossa positiivisen viestinnän ja perheiden omien voimavarojen avulla puututaan lasten liikkumattomuuteen ja lihavuuteen. Koulutukseen ovat osallistuneet kaikki kunnat.

Palkittu hanke pääsi valtioneuvoston erityiseen suojeluun hallituksen myönnettyä sille kärkihankerahan.

Tämä kertoo siitä, että kumpikin työ on tärkeää.

Vaikuttavaa järjestötyötä

Järjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Poliitikot kuuntelevat järjestöjä, eduskunnan valiokunnat kutsuvat järjestön ihmisiä asiantuntijoiksi ja pääsy ministereiden ja erityisavustajien luokse käy vaivattomasti. Monessa muussa maassa nämä yhteydet ovat erilaisten välikäsien takana.

Sydänliiton kunnia-asiana on se, ettei liitto esitä asioita, jotka eivät ole toteutettavissa tai joihin ei ole mahdollista saada rahoitusta.

Käytännön vaikuttamistyö sisältää paljon erilaisten laskelmien tekemistä, sillä vaikuttamistyö alkaa oikeellisten tietojen keräämisellä. Pitää myös olla näkymää siihen, mitä muualla maailmassa tehdään.

– Tässä meillä Sydänliitossa on poikkeuksellisen hyvä tilanne. Myös suhteet esimerkiksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ovat tärkeitä, Brax kertoo.

Tuija Brax puhui sote-uudistukseen liittyen lähes 50:ssä eri tilanteessa sairaanhoitopiirien ja maakuntavaikuttajien ja järjestöpäättäjän kanssa ja lukuisia kertoja kansanedustajien ja ministereiden kanssa. Hän myös toimi usein asiantuntijana sote-muutosjohtajien kokouksissa.

– Tämän tason vaikuttamistyö ei ole tähtitiedettä, mutta se vaatii taustalle ison joukon Suomen huippuasiantuntijoita sekä yhteiskunnan päätöksentekorakenteen tuntemista.

Suomen päätöksentekorakenne on tullut Braxille tutuksi hänen poliitikkotaustansa ansiosta.

Yhdessä parempi

Sydänliitto tekee laajaa yhteistyötä lukuisten eri järjestöjen kanssa, muun muassa kaikkien suurten kansanterveysjärjestöjen ylläpitämän Yksi elämä -hankkeen myötä.

Mielenterveysseura on ollut vuosia liitolle tärkeä kumppani, sillä sydän- ja mielenterveysongelmat kulkevat valitettavan usein käsi kädessä.

– Sydänoireet tai sydänsairauksiin liittyvät pelot aiheuttavat masennusta, ja toisaalta mielenterveyden ongelmat ruokkivat sydänsairauksien riskitekijöitä. Tästä syystä mielen hyvinvointi ja ihmisen omat voimavarat ovat tärkeässä osassa myös Sydänliiton agendalla, Brax sanoo.

Yhdessä tekeminen on tiivistä myös Suomen Ladun kanssa. Yhteys on looginen, sillä ulkoilu ja liikunta vaikuttavat positiivisesti niin sydänterveyteen kuin mielenterveyteenkin.

Sydänliitto tekee tiivistä yhteistyötä yli 200 muun järjestön kanssa sote-järjestöjen kattojärjestönä toimivan SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kautta.

Lisäksi Brax on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn neuvottelukunnan puheenjohtaja. Näin hän palvelee kaikkia Veikkauksen voittovaroja saavia järjestöjä.

– Tässä roolissa kuulen kaikkia järjestöjä ja tunnistan tasapuolisesti heidän huoliaan ja mahdollisuuksiaan. Verkostoituminen on suuressa osassa tätäkin työtä, Brax sanoo.

Tuija Brax on Euroopassa toimivien sydänjärjestöjen kattojärjestön European Heart Networkin hallituksen jäsen. Monen muunkin suomalaisen järjestön toiminnanjohtajilla on merkittäviä rooleja Euroopan tasolla, sillä suomalaiset sote-järjestöt ovat arvostettuja ja keskeisiä eurooppalaisia vaikuttajia.

Hyvää hoitoa, heikkoa kuntoutusta

Suomalainen sydänpotilas on hyvissä käsissä, sillä sairaalamme ovat sydäntapahtumien hoidossa Euroopan kärkikastia.

Toisaalta sydäntapahtumien jälkeinen kuntoutus on Suomessa Euroopan huonoimman viidenneksen joukossa. Suomi pärjää heikosti myös muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Neljännes pallolaajennuksen läpikäyneistä suomalaisista ei osta ensimmäistäkään kolesterolilääkettä, joka on kuntoutuksen perusasioita.

Lääkityksen lisäksi sydänkuntoutujan pitäisi korjata elintapojaan eli lopettaa tupakanpoltto, alkaa liikkua säännöllisesti, korjata ruokavaliotaan ja hakeutua ystävien seuraan. Myös verenpaineen seuraaminen on tärkeää.

Sydänkuntoutus auttaa ehkäisemään toista sydänkohtausta, ja kuntoutuksen läpikäyneet käyttävät vähemmän terveyskeskuspalveluita.

– On silkkaa hulluutta, jos pallolaajennuksen jälkeen ei ohjata sydänkuntoutukseen, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax pohtii.

Braxin mukaan haasteet kuntoutuksen toteutumisessa johtuvat siitä, että perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ei johdeta samasta linjasta.

Siirryttäessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon moni potilas putoaa hoidon piiristä. Suurimmassa riskissä ovat huono-osaiset, joilla ei ole esimerkiksi työterveyshuoltoa.

– Sote-uudistus on ennen pitkää välttämätön, sillä meillä ei yhteiskuntana ole varaa tällaiseen älyttömyyteen.

 

Artikkeli julkaistu Tampuriini-lehdessä toukokuussa 2019.