Velvoitevarastointia ja yöllisiä hätätoimituksia – terveydenhuoltoalan huoltovarmuutta ja jatkuvaa valmiutta ylläpidetään monin tavoin

21.4.2020 11:49
Ajankohtaista/Yhteiskunta
Logistiikkakeskuksen työntekijä käsittelee pahvilaatikoita.

Koronaepidemia on nostanut huoltovarmuuden parrasvaloihin. Poikkeustilanteisiin varautuminen on Suomessa jatkuvaa työtä, jossa korostuu yhteiskunnan ja yritysten yhteispeli. Tamron laatu-yksikön Anni Svala ja Katja Toivonen esittelevät meille huoltovarmuuden peruspilarit ja avaavat sitä koskevat termit.

Huoltovarmuuskriittinen yritys

Huoltovarmuudella turvataan väestön toimeentulon, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön kriittinen tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri vakavissa poikkeusoloissa.

Tamro kuuluu huoltovarmuuskriittisiin yrityksiin, sillä toimitamme lääkkeitä niin sairaaloille, apteekeille kuin julkisen ja yksityisen terveydenhuollonkin käyttöön. Roolimme on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä osuutemme Suomen lääkemarkkinoiden jakelusta on tällä hetkellä noin 59 prosenttia. Huoltovarmuuskriittisenä yrityksenä meidän täytyy turvata lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa, myös kriisiaikoina.

Olemme huomioineet jatkuvuussuunnittelussa kaikki liiketoimintamme kannalta kriittiset osa-alueet, kuten varastoinnin, henkilöstön ja kuljetukset. Käytössämme on esimerkiksi kriittisten tietojärjestelmien rinnakkaisjärjestelmä ja olemme huomioineet häiriötilanteiden aiheuttamat vaatimukset henkilöstösuunnittelussa, tehtävänkuvauksissa sekä koulutuksessa. Käytössämme on myös yhteistyössä asiakkaidemme kanssa kehitetty kriittisten lääkevalmisteiden listaus, jonka avulla turvaamme omalta osaltamme elintärkeiden lääkkeiden jakelun. Voimme saada lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta perustellusta syystä eräkohtaisen vapautuksen myyntiluvan ehdoista, jos lääkehuollolle kriittisen valmisteen saatavuudessa olisi muutoin odotettavissa saatavuuskatkos.

Ylipäätään koko toimintamme johtamismalleista lähtien on suunniteltu myös poikkeustilanteet huomioiden, toteaa laatujohtaja Anni Svala.

Lääkkeiden velvoitevarasto

Velvoitevarastointilainsäädäntö edellyttää, että kaikkien lääketehtaiden, lääkkeiden maahantuojien ja terveydenhuollon yksiköiden on varastoitava tietty määrä lain määräämiä lääkeaineita häiriötilanteiden, tartuntatautien ja poikkeusolojen varalta. Laki koskee lääkevalmisteita, joilla varmistetaan elintärkeän lääkehoidon varassa olevien potilasryhmien turvallisuus sekä laaja yleiskirurginen ja tehohoidon toiminta. Fimean tilaston mukaan vuonna 2020 kaupan olevista noin 6 700 lääkevalmisteesta velvoitevarastoinnin piirissä oli 1 457 nimikettä.

Lääkkeiden fyysinen varastointi on yksi keskeisistä tehtävistämme. Varastointivelvoite koskee lääkevalmistajia ja -maahantuojia, joiden puolesta hoidamme varastoinnin lääketukkurin roolissa. Poikkeusolojen varalta velvoitevarastoissa on kolmen, kuuden tai kymmenen kuukauden normaalia myyntiä vastaava määrä lääkkeitä, eli lääkevarastot ovat Suomessa erittäin suuret. Velvoitevaraston avaaminen edellyttää luvan Fimealta, ja Huoltovarmuuskeskus korvaa velvoitevarastoinnista aiheutuneita kustannuksia varastointivelvollisille.

Velvoitevarastoinnin ansiosta lääkkeitä on siis Suomessa saatavilla myös tilanteissa, joissa toimituskatkokset, poikkeusolot tai kriisit vaikeuttaisivat niiden normaalia kaupallista saatavuutta. Suomessa myydyistä lääkkeistä noin 80 prosenttia tuodaan ulkomailta. Siksi varastoinnilla on huoltovarmuuden ylläpitämisessä erittäin suuri merkitys. Suomen velvoitevarastointi on ainutlaatuista. Useissa muissa maissa varautuminen ei perustu varastointiin, vaan tuotannon, kulutuksen, tuonnin ja viennin ohjaamiseen ja säännöstelyyn, toteaa laatujohtaja Anni Svala.

Hätätoimitukset

Hätätoimitus turvaa elintärkeiden tuotteiden, kuten kriittisten lääkkeiden, toimituksen vuorokauden sisällä.

Hätätoimituksemme perustuvat lääkehoidolliseen kokonaistilanteeseen ja kriittisyyden arviointiin. Hätätoimituksia ovat lääkkeidemme toimitus sairaaloihin, apteekkeihin ja muihin terveydenhuollon yksiköihin iltaisin ja öisin myös normaalioloissa. Kalliit lääkkeet ovat usein meillä varastossa ja sairaalat tilaavat niitä hätätoimituksina. Koronaepiemia on näkynyt meillä hätätoimitusten lisääntymisenä.

Hätätoimituksia varten meillä on ympärivuorokautinen päivystys. Kun asiakas soittaa hätäpäivystysnumeroon, teemme kiireellisyysarvion ja sen pohjalta päätöksen hätätoimituksesta. Päivystäjä lähtee Tampereen tai Vantaan logistiikkakeskukseemme tekemään toimituksen. Iltaisin tai viikonloppuisin tehtäviä hätätoimituksia on ollut keskimäärin 19 kappaletta vuodessa, kuvaa laatu-ja yritysvastuupäällikkö Katja Toivonen.

Terveydenhuoltopooli

Terveydenhuoltopooli on Huoltovarmuuskeskuksen Terveydenhuoltosektorin alla oleva yhteistyöelin. Se muodostuu johtavasta poolitoimikunnasta, poolin toimistosta sekä alan yrityksistä.

Poolissa ovat mukana Huoltovarmuuskeskus, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Lääketeollisuus ry, Suomessa toimivien terveysteknologia-alan yritysten edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab ry sekä Lääke- ja terveyshuolto ry.

Poolilla on keskeinen rooli varautumisessa, sillä se luo toimialamme huoltovarmuuden tilannekuvan ja alan yleisen valmiussuunnitelman sekä toteuttaa kehittämishankkeita ja riskikartoituksia. Pooli pitää myös huolta, että terveydenhuollon materiaalia on saatavilla ja logistiikka on poikkeusoloissa turvattu.

Suomalaisen yhteiskunnan vahva varautuminen näkyy niinkin, että teemme yhdessä toisen suuren suomalaisen lääketukkurin Oriolan kanssa aktiivisesti yhteistyötä Terveydenhuoltopoolin kanssa. Istumme saman pöydän äärellä keskustelemassa. Yhteistyömme Oriolan kanssa onkin kilpailuasemasta huolimatta hyvää ja jatkuvaa. Yhteisvoimin voimme kehittää alaa, iloitsee laatujohtaja Anni Svala.