Miten voimme ennalta varautua siihen, että kriittiset lääkkeet saadaan potilaille myös poikkeusoloissa? Health & Future -podcastsarjan uuden tuotantokauden ensimmäisen jakson aiheina ovat lääkehuollon huoltovarmuus, varautuminen ja kriisinkestävyys Suomessa.
Tamron laatujohtaja Anni Svalan kanssa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston teollisuusfarmasian yliopistonlehtori, FaT Satu Latonen, Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Marjukka Kuittinen sekä Tamron laatu- ja varautumisasiantuntija Elina Rintala.
Koronapandemia, globaalit tuotantohäiriöt ja toimitusketjujen haavoittuvuudet ovat tehneet selväksi, että lääkkeiden saatavuus ei ole Suomessa itsestäänselvyys.
Lääkehuollon suurimmat uhkakuvat seuraavan 5–10 vuoden aikana liittyvät muun muassa nykyiseen geopoliittiseen tilanteeseen, ilmastonmuutokseen ja kyberuhkiin.
– Lääkemaailma on erittäin kompleksinen kokonaisuus. Valmisteiden arvoketjut ovat pitkiä ja riippuvaisia useiden maiden arvoketjuista, Marjukka Kuittinen toteaa.
Jatkuvuudenhallinta vie varautumisen uudelle tasolle
Suomen vahvuus huoltovarmuustyössä on verkostoyhteistyössä ja pitkässä kokemuksessa.
– Huoltovarmuuskeskus ylläpitää pooliorganisaatiota, joka kattaa yhteiskunnan kaikki toimialat. Verkostoyhteistyön kautta pystymme luomaan nopeasti tilannekuvan heikostakin signaalista, Kuittinen sanoo.
Jakelevan lääketukkukaupan rooli on huoltovarmuusnäkökulmasta erittäin tärkeä. Tamrossa on kehitetty jatkuvuudenhallintajärjestelmää vuodesta 2018 saakka.
– Varautumisessa sinällään ei ole mitään uutta – varautuminen ja riskien hallinta on niin sisäänkirjoitettu meidän toimialaamme ohjaavaan regulaatioon – mutta nyt puhutaan huomattavasti systemaattisemmasta tekemisestä. Enää ei puhuta vain suunnitelmista vaan järjestelmistä, Elina Rintala toteaa.
Lääkkeiden saatavuus: mitä opimme koronapandemiasta?
Satu Latonen analysoi viime keväänä Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana.
– Suomessa ei ollut vakavia lääkkeiden saatavuuspuutteita. Siinä merkittävänä tekijänä oli velvoitevarastointi, mikä on tärkeä järjestelmä, mutta myös eri lääkehuollon toimijoiden toimenpiteet saatavuushäiriöiden ehkäisemiseksi, Latonen kertoo.
Sen sijaan pandemian alussa tullutta lääkehamstrauspiikkiä olisi voitu ennakoida paremmin jo aikaisemmin. Myös tiedonvaihdossa oli sekavuutta ja hitautta.
Koronaopit on kuitenkin hyvin hyödynnetty ja varautumista rajat ylittäviä terveysuhkia vastaan merkittävästi lisätty niin EU-tasolla kuin kansallisesti.
– Esimerkiksi viestinnän osalta toimii nyt kansallinen valmiusryhmä, joka jatkossa ottaisi vahvempaa roolia. Kaiken kaikkiaan olemme nyt iskun kestävämpiä kuin ennen koronaa, Kuittinen kertoo.
Ennakoinnin ja harjoittelun merkitys korostuu
Mikään kriisi ei tule koskaan kahdesti täysin samanlaisena, vaan sisältää aina asioita, joihin ei ole osattu varautua.
– Toimintamallien pitää olla riittävän joustavia, jotta ne sallivat kriisikohtaiset variaatiot, Rintala sanoo.
Harjoittelu on tärkeässä roolissa. Tarvitaan sekä koko toimialaa koskevia, laajoja harjoituksia, että kevyempiä toteutuksia.
– Harjoituksen ei tarvitse aina olla monimutkainen skenaarioharjoitus, vaan ne voivat olla lyhyitä ja kevyesti rakennettuja, jotta saadaan harjoittelumäärää lisättyä, Rintala huomauttaa.
Tulevaisuuden toiveet lääkehuollon huoltovarmuudelle
Entä, jos Suomen lääkehuollon huoltovarmuuden parantamiseksi voisi tehdä yhden teon taikasauvalla jo heti huomenna, mikä se olisi?
– Loisin tietoturvallisen, virtuaalisen tilannehuoneen lääkehuollon toimijoiden ja viranomaisten käyttöön erilaisia poikkeusoloja varten, Satu Latonen sanoo.
Marjukka Kuittinen toivoisi lääketehdasta, joka tuottaisi kansallisia tarpeita varten kriittisiä valmisteita ja pystyisi skaalautumaan niin, että kriisitilanteissa voisimme reagoida nopeammin.
– Minä loisin selkeän poikkeustilanteen komento-päätöksentekoketjun, joka on ennalta kommunikoitu kaikille toimijoille ja harjoittelisin sen, Elina Rintala ehdottaa.
Tässä jaksossa puhuttivat:
- Lääkehuollon suurimmat uhkakuvat liittyvät muun muassa geopoliittiseen tilanteeseen, ilmastonmuutokseen ja kyberuhkiin. Kansainvälinen taso huoltovarmuudessa korostuu.
- Suomen vahvuudet ovat verkostoyhteistyössä, pitkässä kokemuksessa ja lakisääteisissä velvoitteissa varautumiseen, jotka eivät kansainvälisesti katsoen ole itsestäänselvyys.
- Jatkuvuudenhallintajärjestelmät ovat tehneet varautumisesta systemaattisempaa.
- Korona-ajasta tehdyt havainnot, kuten tiedonvaihdon sekavuus, on nyt otettu huomioon.
- Harjoittelun merkitys korostuu, koska mikään kriisi ei tule kahdesti samanlaisena.
