Väen vanhetessa Suomen on löydettävä keinoja pitää työikäiset ihmiset mahdollisimman tehokkaina töissään – muuten tekevät kädet ja aivot loppuvat kesken.
Lääkkeitä ei välttämättä mielletä ratkaisuna kestävyysvajeeseen, mutta juuri sitä ne ovat. Monissa työikäisten sairauksissa, kuten MS-taudissa, varhainen diagnoosi yhdistettynä tehokkaaseen lääkehoitoon pidentää työuraa vuosia tai jopa kymmenen vuotta.
– Ihminen voi elää normaalisti läheistensä kanssa, ja samalla yhteiskunta säästää työkyvyttömyyseläkkeissä ja hoidon tarpeen mukana kasvavissa sote-kustannuksissa, sanoo Sanna Lauslahti, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Lääkkeiden ja uuden teknologian avulla voidaan kehittää aivan uudenlaisia näkökulmia terveydenhoitoon.
– Luvan antanut potilas voisi biopankkiaineiston perusteella saada tiedon siitä, kuuluuko hän diabeteksen riskiryhmään. Kun riski tiedetään ajoissa, tautia voidaan torjua elintapojen muutoksella, erilaisilla hoidoilla tai niiden yhdistelmällä. Kansantautia päästäisiin näin hoitamaan jo ennen kuin ihminen sairastuu.
Hoidosta saadaan näin myös aiempaa täsmällisempää, kun se on rakennettu yksilön tarpeiden mukaan. Potilaita hoidetaan juuri sopivasti – ei liikaa tai liian vähän.
Talouskasvua tutkimuksesta
Lauslahden johtaman Lääketeollisuus ry:n tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ja varmistaa, että kaikki saavat hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti aina vaikuttavimmilla hoidoilla.
Toinen tärkeä tavoite on rakentaa terveysalasta talouskasvua Suomelle. Kasvun luomiseksi tavoitteena on saada houkuteltua Suomeen lisää lääketeollisuuden investointeja esimerkiksi lääketutkimuksiin.
– Jokainen tänne saatu kliininen tutkimus tarkoittaa työpaikkojen lisäksi sitä, että suomalaiset potilaat saavat viimeisimmän hoidon ja suomalainen terveydenhuolto saa tutkimuslääkkeet ilmaiseksi.
Tutkimusinvestoinnit ovat kasvaneet viime vuonna mukavasti 216 miljoonaan euroon edellisvuoden 201 miljoonasta. Jotta Suomeen saadaan uusia investointeja, lainsäädäntö pitää viilata niitä houkuttelevaan kuosiin.
Hyvä esimerkki investoinnit mahdollistavasta lainsäädännöstä on keväällä eduskunnassa hyväksytty laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, niin kutsuttu toisiolaki.
Toisiolaki mahdollistaa suomalaisten terveystietojen käyttämisen tutkimuksessa ja innovaatiotyössä entistä helpommin. Luvat tietojen käyttöön myöntää uusi tietolupaviranomainen keskitetysti, kun aiemmin tiedot jouduttiin keräämään monelta luukulta.
– Kun kerromme kansainvälisissä piireissä toisiolaista ja sen mahdollisuuksista, se herättää suurta mielenkiintoa. Se voi myös herättää tutkimusrahapussien päällä istuvia kysymään, mitä he voisivat tehdä Suomessa.
Varsinkin tutkimusinvestointeja varten Suomessa pitää olla osaajia. Lainsäädännöllä voidaan helpottaa kansainvälisten osaajien tuloa tänne. Lauslahden mielestä se on tällä hetkellä kovin hankalaa.
Osaajat kuitenkin houkuttelevat toisia osaajia – siitä syntyy positiivinen kierre. Syntyvät innovaatiot taas vetävät puoleensa investointeja.
– Herää myös kysymys, voisiko Suomeen saada uutta tuotantoa esimerkiksi solu- ja geeniterapioissa.
Kustannukset syyniin kokonaisuutena
Poliittisten päättäjien rooli on tärkeä. Tutkimuksen tarvitsemia osaajia ei kehity ilman riittävää perustutkimusta yliopistoissa. Siksi yliopistotutkimuksen ja yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus on turvattava ja valtion tutkimusrahaan saatava kunnollinen tasokorotus.
Lääkehuollon kehittäminen on jäänyt vuosiksi sote-savotan jalkoihin. Lauslahti kiittää uutta hallitusta siitä, että monia lääketeollisuudelle tärkeitä asioita on nyt kirjattu hallitusohjelmaan.
Yksi suuri teema odottaa vielä läpimurtoaan: yksittäisten kustannusten sijasta hallituksessa pitäisi tarkastella kokonaiskustannuksia, joissa ovat mukana lääkehoidon lisäksi esimerkiksi työeläkekustannukset, sairauspäivärahat ja kuntoutus.
– Entisessä elämässä puhuin kuntoutuksen puolesta. Jos esimerkiksi aivoinfarktipotilaan hoito ja kuntoutus aloitetaan heti, kuntoutuksen kokonaistarve pienenee. Näin kustannukset yhteiskunnalle laskevat.
Lääkkeet pitäisi nähdä kustannusten sijaan investointina ihmisiin ja yhteiskuntaan. Investoinnin tuottavuuden selvittämiseksi hoitojen vaikuttavuutta pitäisi pystyä seuraamaan nykyistä enemmän.
Vuonna 2017 voimaan tulleeseen ehdolliseen korvattavuuteen sisältyi ensimmäisen kerran mahdollisuus sitoa korvattavuus hoitotulosten saavuttamiseen. Ehdollisessa korvattavuudessa lääkkeen myyntiluvan haltija jakaa hoidon tuloksiin liittyvää riskiä yhteiskunnallisen maksajan ja potilaan kanssa.
Ehdollinen korvattavuus mahdollistaa uusien hoitojen saannin potilaille tilanteissa, joissa hoidolle on erityinen tarve, mutta sen vaikuttavuudesta tai kustannuksista ei ole täyttä varmuutta esimerkiksi vähäisen käyttökokemuksen tai kliinisten tutkimusten pienen potilasmäärän takia.
– Hoitojen vaikuttavuus tulee yhä vahvemmin keskiöön, mikä on ennen kaikkea potilaan edun mukaista. Siksi ajamme sen kehittämistä vahvasti eteenpäin.
Pitkospuita tulevaisuuteen
Lääketeollisuus ry miettii tiiviisti sidosryhmiensä kanssa, miten ne voivat osaltaan auttaa vastaamaan alan kiperimpiin kysymyksiin nyky-Suomessa.
Yksi keino on osallistua lainsäädännön valmisteluun ja tuoda Lääketeollisuus ry:n asiantuntijoiden osaaminen mukaan siihen. Järjestö oli mukana toisiolain valmistelussa ja parhaillaan luodaan pelisääntöjä perimätiedon käytölle. Tamron kanssa mietitään velvoitevarastointilain edistämistä.
Järjestön tavoitteena on aina saada Suomeen hyvää lainsäädäntöä, joka auttaa taloutta kasvamaan ja lisää kansakunnan terveyttä.
– Katsomme tulevaisuuteen ja mietimme, miten voimme rakentaa pitkospuita sinne pääsemiseksi. Tämä on sinnikkyyslaji, oikea maratontyö, jota tehdään pitkäjänteisesti kaikkien matkalla vastaan tulevien mutkien mukaisesti.
Kyse on aina ihmisistä – silloinkin, kun Lauslahti kertoo huolensa lainsäädäntöä tekevien resurssien riittävyydestä.
– Hyviä lakeja syntyy rivakasti vain, jos niitä tekemässä on tarpeeksi ihmisiä. Jos valmisteluun halutaan ottaa sidosryhmät mukaan, siihenkin tarvitaan ihmisiä.
Toivon tuojana
Ihmiset ja uuden toivon tuominen potilaille on Lauslahden työn sydäntä. Hän pääsee rakentamaan hyvinvointia suomalaisille huippuammattilaisten kanssa, jotka tekevät työtään palosta tehdä hyvää ihmiskunnalle.
Sama tunne oli vahvasti mukana, kun Lauslahti harkitsi Lääketeollisuus ry:hyn tuloaan keväällä 2018.
– Ystävälläni oli leukemiaa sairastava poika, jonka vierestä toinen poika menehtyi sairauteensa osastolla 10. Hän ihmetteli minulle, mitä edes mietin. ’Ilman muuta otat paikan vastaan, jos voit millään tavalla vaikuttaa siihen, että se poika olisi voinut joku päivä jäädä henkiin.'
Kuka?
Sanna-Liisa Lauslahti
toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry– Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja vuodesta 2018
– Kokoomuksen kansanedustaja 2007–2018
– Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2003
– yrittäjä, kirjailija
– kauppatieteiden maisteri, hallintotieteiden tohtori
Lääketeollisuus ry on Suomessa toimivan tutkivan lääketeollisuuden edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhdittaa kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisuilla.
Vaikuttavuustiedosta tehoa
Lääkkeiden vaikutuksia hoidon kustannuksiin ja tuloksiin on arvioitu jo pitkään. Tamron tytäryhtiön Medaffconin toimitusjohtajan Jarmo Hahlin mielestä vaikuttavuuden mittaamista pitäisi laajentaa koko terveydenhuoltoon.
Lääkkeet ovat vain yksi hoitomuoto muiden joukossa. Terveydenhuollon yksikössä pitäisi olla tiedossaan omien toimenpiteidensä vaikuttavuus, jotta sitä voidaan kehittää ja käyttää resursseja mahdollisimman tehokkaasti.
Terveydenhuollossa kertyy suuret määrät dataa potilaista, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi. Joskus ei tiedetä datan hyödyllisyyttä, joskus sen käyttäminen tuntuu liian vaikealta. Järjestelmällisyys puuttuu.
Sairaaloiden uudet tietoaltaat parantavat tiedon saatavuutta, jolloin tietotekniikka ei enää ole este vaikuttavuustutkimukselle.
– Päätöksenteon tueksi tarvitaan yhä enemmän tietoa, jotta saadaan aikaiseksi viisaita päätöksiä. Vaikuttavuutta voidaan mitata luotettavasti, ja siitä saadaan hyötyä. Mittausta pitää vain lähteä tekemään, askel kerrallaan, Hahl korostaa.
Artikkeli on ilmestynyt Tampuriini-lehdessä 3/2019.