Vaasan sairaala-apteekki pyrkii jatkuvasti tehostamaan ja automatisoimaan lääkejakeluaan, jotta henkilökunta voi keskittyä yhä paremmin farmaseuttiseen neuvontatyöhön sekä lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen. Siten myös sairaanhoitajien aikaa vapautuu potilastyöhön.
Työntekijät saivat huokaista helpotuksesta vuoden 2017 keväällä, kun monivuotinen evakkojakso parakkitiloissa päättyi. Apteekkari Jussi-Pekka Rauha toteaa, että uusiin tiloihin muuton jälkeen tuntui kuin olisi harpattu pari vuosikymmentä eteenpäin. Viime vuosien aikana apteekissa on otettu myös uutta teknologiaa ahkerasti käyttöön.
– Muuton myötä käyttöön otettiin varastorobotti, jonka kautta jakelemme puolet nimikkeistämme. Toinen puoli keräilystä tehdään pääosin kannettavilla keräilypäätteillä, joissa hyödynnämme viivakoodivarmennusta.
Rauha kertoo, että lääkkeenvalmistuslaboratorion puolella on prosessivalidointivaiheessa myös robotti, joka sekoittaa kuiva-aineista ja käytettävistä laimennusnesteistä valmiita iv-antibioottiannoksia ruiskuihin.
Isompi rooli hoitoketjussa
Sairaala-apteekin kolme päätehtävää ovat lääketoimitus, lääkkeenvalmistus sekä farmaseuttien jalkautuminen eri sairaalan osastoille. Lähes 30 työntekijää huolehtivat Vaasan keskussairaalan sairaala-apteekissa siitä, että hyllystä, varastosta tai suoraan sairaalan eri yksiköistä löytyy kulloinkin potilaan tarvitsema lääke.
Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistuslaboratoriossa valmistuvat potilaskohtaiset lääkeannokset, kuten sytostaattiannokset, jotka toimitetaan apteekista käyttövalmiina potilaiden hoitoa varten.
– Osastofarmaseuttimme tekevät lisäksi tärkeätä työtä muun muassa kotilääkityksen tarkastamisessa, yhteensopimattomuuksien havainnoimisessa sekä potilaalle annettavassa lääkeinformaatiossa, toteaa Rauha.
Jussi-Pekka Rauha näkee, että lähitulevaisuudessa sairaala-apteekki ottaa yhä isompaa roolia lääkehuollon ketjussa. Esimerkkinä tästä on eräässä yksikössä käynnissä oleva pilottiprojekti. Apteekki varmistaa, että yksikön lääkekaapeissa on aina riittävä määrä tiettyjä ennalta nimettyjä lääkevalmisteita. Tarkoitus on, että täyttöpalvelukonseptia laajennetaan myös muihin soveltuviin yksiköihin. Tulevaisuudessa osastoilla nähdään kenties myös sähköisiä lääkekaappeja.
Toinen kehityskohta liittyy riskilääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen.
– Tiettyjen suonensisäisten lääkkeiden käsittelyyn liittyy riskejä. Sen sijaan että sairaanhoitaja liuottaa ja laimentaa lääkkeen osastolla, lääke valmistettaisiin käyttökuntoon jo sairaala-apteekissa. Tähän myös valvova viranomainen kannustaa meitä.
Rauhan mukaan osastofarmasiaa suunnataan pois rutiininomaisesta lääkelogistiikasta yhä enemmän kliinisen työn suuntaan, ja kohti farmaseuttisen asiantuntemuksen parempaa hyödyntämistä.
– Tämä tarkoittaa potilaan lääkehoitoon liittyviä tarkastuksia, neuvontaa ja muuta farmaseuttista tarkastelua. Kun apteekin sisällä lääkelogistiikka automatisoituu, työvoimaa riittää meillä paremmin lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen. Ja se työ on pois hoitajilta, jolloin heille jää paremmin aikaa potilastyöhön.
Voimaa verkostosta
Kehityshankkeet vaativat Rauhan mukaan paljon työtä ja kärsivällisiä kokeiluja.
– Mieluummin kannattaa aloittaa pienesti ja hakea toimintatapoja rauhassa. Kun homma alkaa toimia ja osaaminen työyhteisössä kasvaa, on toimintaa helppo laajentaa.
Hankkeissa vaaditaan myös tiivistä yhteistyötä sairaalan eri yksiköiden sekä esimerkiksi it-osaston ja eri laite-ja ohjelmatoimittajien kanssa. Palapelissä on monta eri palaa.
Sairaala-apteekin johtamisen näkökulmasta avainasemassa ovat Rauhan mukaan sairaalaorganisaation tuki toiminnalle sekä kokenut ja osaavaa, vahvasti kaksikielinen apteekkihenkilökunta.
– Meillä on paljon pelkästään ruotsia ja pelkästään suomea puhuvia asiakkaita, ja palvelemme kumpiakin yhtä hyvin.
Rauha kiittelee myös sairaala-apteekkien keskinäistä verkostoa.
– Vuosi vuodelta arvostan sitä yhä enemmän. Alalla vallitsee hyvä yhteistyöhenki, emmekä kilpaile toisiamme vastaan, vaan menemme samaan suuntaan. Tutustumiskäyntejä järjestetään puolin ja toisin, ja aina löytyy joku kollega, jonka kanssa voi tuumata ratkaisua ajankohtaiseen ongelmaan.
Mukana Tamro LINK Hospital -palvelun kehittämistyössä
Jussi-Pekka Rauha oli työnsä ohella mukana Tamro LINK Hospital -palvelua kehittäneessä työryhmässä. Palvelu syntyi sairaaloiden ja lääkeyritysten tarpeesta saada apua sairaalalääkkeiden uudenlaisten hinnoittelusopimusten hallinnointiin.
Palvelu keventää sairaalan osastoilla ja sairaala-apteekeissa arvopohjaisesti hinnoiteltuihin lääkkeisiin liittyvää työmäärää. Se kokoaa kaikkiin sopimuksiin liittyvät tiedot, ja hoitohenkilöstön on helppo syöttää tieto potilaan saamasta lääkeannoksesta ja hoitojaksosta keskitetysti yhteen paikkaan. Lääkkeiden arvo- ja vaikuttavuuspohjaiset hinnoittelumallit antavat sairaaloille aiempaa enemmän mahdollisuuksia valita potilaalle paras lääkehoito kustannustehokkaasti. Hinnoittelumallien avulla sairaala maksaa vain osan potilaan lääkkeestä, tai potilaskohtaisesti hoidosta saadun terveyshyödyn mukaan.
– Eri näkökulmat ja osapuolet olivat hankkeessa hyvin edustettuina. Itse edustin keskisuuren keskussairaalan apteekkia.
Rauhan mukaan oli mukavaa suunnitella palvelua, jossa on selvä tarve hallinnoida tietynlaista ongelmaa ja käydä askel askeleelta prosessia ja sen haasteita läpi.
– Lopputulos on varsin onnistunut, ja palvelu on nyt operatiivisessa käytössä. Se on ratkaissut juuri niitä ongelmia, joita varten sitä aikanaan ruvettiin rakentamaan.
Artikkeli on julkaistu Tampuriini-lehdessä 6/2018.
